petokärpänen Asilidae, niittykirvakärpänen Syrphus ribesii, viherlude nymfi Palomena prasina, Vaaksiainen Tipulidae, keihäsluteen Troilus luridus nymfin saaliina viherluteen Palomena prasina nymfi, aitoristihämähäkki Araneus diadematus, nummihyppijä -koiras Evarcha falcata, kolmioriipukki Linyphia triangularis, ruutupirkko Propylaea quatuordecimpunctata, kilpikuoriainen Cassida sp. seitsenpistepirkko juuri kuoriutunut Coccinella septempunctata, meriputkisirvikäs Limnephilus affinis, piikkilude parittelu Picromerus bidens, ruskoukonkorento ja saalis Aeshna grandis, nelikuoppakauniainen Anthaxia quadripunctata, lehtohepokattinaaras Tettigonia viridissima, rantahämähäkki nuori Dolomedes fimbriatus,
1.8. Petokärpänen Asilidae, Särkisalo Särkelä. Suomessa petokärpäsiä on 40 lajia. Nimensä mukaiseti ne ovat petoja, mikä näkyy kuvastakin.
11.8. Niittykirvakärpänen Syrphus ribesii, Heritynniemi Valkeakoski. Kukkakärpäset ovat usen pistiäisiä muistuttavia suhteellisen kookkoita kärpäsiä.
11.8 Viherlude nymfi Palomena prasina, Heritynniemi Valkeakoski. Kasvaessaan luteiden nymfit =poikaset luovat nahkansa useamman kerran ja aina nahanluonnin jälkeen ulkonäkö muuttuu. Tässä ainakin kolmen eri kehitysasteen nymfejä.
12.8. Vaaksiainen Tipulidae, Heritynniemi Valkeakoski. Nojoo, tämä taisi olla sitä mieltä, että tämä on minun paikka, enkä helpolla luovuta.
12.8. Keihäsluteen Troilus luridus nymfin saaliina viherluteen Palomena prasina nymfi, Heritynniemi Valkeakoski. Hiukan imetyttää kuinka tuo paljon penempi saalistaja pysyy lehden alapinnalla kun imukärsästä roikkuu noin paljon suurempi saalis.
13.8. Aitoristihämähäkki Araneus diadematus, Heritynniemi Valkeakoski. Ristihämähäkkien tunnetuin laji, saanut nimensä selässään olevasta ristikuviosta.
14.8. Nummihyppijä -koiras Evarcha falcata, Heritynniemi Valkeakoski. Koko n. 5 mm. Hyppyhämähäkit on suurin hämähäkkiheimo, maapallolla niitä tunnetaan yli 5000 lajia.
14.8. Kolmioriipukki Linyphia triangularis, Heritynniemi Valkeakoski. Mainitaan usein Suomen yleisimpänä hämähäkkilajina.
15.8. Ruutupirkko Propylaea quatuordecimpunctata, Eerola Valkeakoski. Koko 3,5-4,5mm, syö kirvoja, hätätilassa kelpaa myös makeat hedelmät.
16.8. Kilpikuoriainen Cassida sp. Eerola Valkeakoski. Koskaan ennen ei tämmöistä ole osunut kohdalle. Noh, riittäähän näitä, sillä Suomessa on tavattu yli 3600 kovakuoriais lajia.
19.8. Seitsenpistepirkko Coccinella septempunctata, Särkisalo Särkelä. Kolme kuvaa juuri kuoriutuneesta seitsenpistepirkosta.
Ylin, seisoo kotelonsa päällä josta juuri tullut uloa, Huom. ei minkäänlaisia kuvioita näkyvissä.
Keskellä, sama yksilö noin tuntia myöhemmin, vaaleahkot kuviot jo näkyvissä.
Alin, edelleen sama yksilö noin puolitoista tuntia edellisestä, kuviot ovat huomattavasti tummenpia mutta yleisväri on edelleen keltainen. Vielä muutama viikko ja keltainen on muuttunut punaiseksi.
20.8. Meriputkisirvikäs Limnephilus affinis, Särkisalo Särkelä. Kuuluu lahkoon vesiperhoset eli sirvikkäät. Toistaiseksi Suomessa lajistoon on kirjattu 215 lajia.
21.8. Piikkilude parittelu Picromerus bidens, Särkisalo Särkelä. Suomessa on tavattu yli 500 ludelajia.
22.8. Ruskoukonkorento Aeshna grandis, Särkisalo Särkelä. Saaliina punasyyskorento. Laskeutui saaliineen housunpuntilleni. Riisuin varovasti housut jalastani ja pääsin kuvaamaan tapahtuman.
23.8. Nelikuoppakauniainen Anthaxia quadripunctata, Särkisalo Särkelä. Lisäksi kuvassa, alareunassa seulapirkko Coccinula quatuordecimpustulata ja pienin rapsikuoriainen Meligethes aeneus.
24.8. Lehtohepokattinaaras Tettigonia viridissima, Särkisalo Särkelä. Levinneisyysalue Suomessa käsittää lounaissaariston ja Ahvenanmaan, sekä eteläisen rannikkoalueen, suurin piirtein Espoosta Uuteenkaupunkiin.
30.8. Rantahämähäkki nuori Dolomedes fimbriatus, Vallonjärvi Valkeakoski. Kuuluu Suomen suurimpiin hämähäkkilajeihin. Naaraan pituus raajojen kanssa voi olla jopa 70mm.
Määritysapua olen saanut hyönteisfoorumilta.
Kaikesta hulimatta suhtaudu varauksella määrityksiin.
Koskaan ei tiä mitä jää näkemättä, jossei käy kattomassa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti