perjantai 4. maaliskuuta 2011

Saaristomeri

Jurmo 10.-13.02.2011.


Tästä se alkoi. Ensin lautalla Paraisilta Nauvoon, pienen merimatkan jälkeen matka jatkui autolla Nauvon saaren toiseen päähän Pärnäisiin ja siellä hypättiin yhteysalus Eivorin kyytiin.


Eivor pääsi lähtemään aikataulun mukaisesti matkaan, mutta jo laiturista irrottautuminen antoi meille esimakua tulevasta. Matkaa laivaväylälle oli n. 50m ja tuohon matkaan kului aikaa 35 minuttia.

Ensimmäinen välisatama oli Nötö. Jäätilanteensta johtuen Eivor ei päässyt laituriin, niinpä purku ja lastaus tapahtui jäällä.


Toinen välisatama Aspö ja sama homma jatkui. Sitten alkoikin tapahtua, Aspön jälkeen Eivor siirtyi kesäreitille joka oli umpijäässä. Aloimme murtamaan jäätä oikein urakalla. Työnkulku meni seuraavasti; ensin otettiin vauhtia, puskettiin umpijäähään ja päästiin laivanmitta eteen päin, sitten pakki päälle, kaksi laivanmittaa takaisin, uusi vauhti ja hups` olimme laivanmitan lähempänä määränpäätämme Jurmoa. Tätä kesti 2,5 tuntia.


Ensimmäinen aamu Jurmossa, tuulta 16 m/s. ja irtolumi pölisi. Ensimmäiset kuvat kuvasin varovasti majapaikkamme kuistin ovenraosta.


Edelleen 16 m/s, pikkuhiljaa alkoi selkenemään ja oli pakko lähteä ulos kuvaamaan. Myötätuuleen kulkeminen oli oikeastaan ihan mukavaa, senkun nosteli jalkoja, niin tuuli hoiti lopun hommasta. Vastatuuli olikin sitten asia erikseen.



Tuonne, merellä näkyvän jäälautan paikkeille, noin kilometrin päähän rannasta, meidät purettiin laivasta edellisenä iltana. Silloin siellä oli kiintojäätä. Isäntä oli mönkijä-reki yhdistelmällä vastassa. Rannassa oli lisää vastaanottajia ja meidät laskettiin moneen kertaan. Kun selvisi, että kaikki olivat paikalla.., -otettiin kunnon naukku konjakkia.


Tuuli kääntyi ja alkoi työntää jäälauttoja Jurmon rantaan...


... auringon laskiessa tilanne oli jo tälläinen.

Lisää kuvia ---> http://tuomovirtanen.kuvat.fi/kuvat/Luonto/Kansallispuistot/Saaristomeri/

Koskaan ei tiä mitä jää näkemättä, jossei käy kattomassa.