Hyönteiset - insects - insecta, Särkisalo Särkelä.

Hyönteisiä Särkelän pihapiiristä, 17.8. - 24.8. 2012.

Lisää kuvia Särkisalon liepeiltä löytyy alla olevan linkin takaa.

http://tuomovirtanen.kuvat.fi/kuvat/Särkelä+Särkisalo/

24.8. Lehtohepokattinaaras Tettigonia viridissima, Särkisalo Särkelä. Levinneisyysalue Suomessa, käsittää lounaissaariston ja Ahvenanmaan sekä eteläisen rannikkoalueen.

  

22.8. Ruskoukonkorento Aeshna grandis, Särkisalo Särkelä. Saaliina punasyyskorento.

Tapahtuman kulku: Istuskelin Kuhan kuistilla seuraillen korentojen pörräilyä, huomasin tällä ruskoukolla saaliin ja kun se laskeutui nurmikolla olevan maalin verkkoon lähdin hipsimään lähemmäksi. Pääsin noin viiteen metriin kun paikalle pölähti parvi västäräkkejä jotka ajoivat korennon lentoon. Kuinka ollakkaan se alkoi kiertää ympärilläni ja lopulta laskeutui huosunpuntilleni saaliineen. Lähdin varovasti konkkaileen takaisin kuistille miettien kuinkas tämä nyt kuvataan. Ei siinä muu auttanut kun housut varovasti jalasta ja kameran hakuun. Oli se niin saaliinsa lumoissa ettei ollut moksiskaan touhuistani. Saatuaan pään syödyksi lähti uudelle metsästysretkelle.

Seitsenpistepirkko Coccinella septempunctata, Särkisalo Särkelä.  Juuri kuoriutunut seisoo kotelonsa päällä. Toukkana se kotelon rakensi suojakseen ja varttui siellä kovakuoriaiseksi.

 Seitsenpistepirkko Coccinella septempunctata, Särkisalo Särkelä.  Tuntia myöhemmin alkaa jo selän pisteet näkyä.

Seitsenpistepirkko Coccinella septempunctata, Särkisalo Särkelä.  Kaksi tuntia myöhemmin kuviot ovat jo huomattavasti tummemmat.

Seitsenpistepirkko Coccinella septempunctata, Särkisalo Särkelä.  Ja reilu vuorokausi myöhemmin värit ovat edelleen tummenneet. Pikku hiljaa sen väri muuttuu punaruskeaksi.

Viisipistepirkko Coccinella quinquepupunctata, Särkisalo Särkelä. Tässä esimerkkinä seitsenpistepirkon, huomattavasti pienempi lähisukulainen. Suunnilleen tämän väriseksi tuokin juuri kuoriutunut kasvaessaan muuttuu. 

                                        ------------------------------------------------------------------

Hyönteisiä Särkelän pihapiiristä, 27.7. - 1.8. 2012.

Ensimmäinen päivä:

hurmekukkajäärä Anoplodera sanguinolenta, kurkkuhämähäkki Araniella cucurbitina, lanttuperhonen Pieris napi, Seinälukki Phalangium opilio, marjalude Dolycoris baccarum, luteen nymfi, pistepirkon toukka, seitsenpistepirkko Coccinella septempunctata, sinisiipi Lycaenidae,

http://tuomovirtanen.kuvat.fi/kuvat/Hyönteiset/

Hurmekukkajäärä Anoplodera sanguinolenta, Särkisalo Särkelä. Suomesta kovakuoriaisia on tavattu 3687 lajia. Määritys on hiukan epävarma.

Kurkkuhämähäkki Araniella cucurbitina, Särkisalo Särkelä. Suomesta on tavattu 643 hämähäkkilajia.

Lanttuperhonen Pieris napi, Särkisalo Särkelä. Keskikokoinen kaaliperhosten (Pieridae) heimoon kuuluva päiväperhonen. Suomessa kaaliperhosia on16 lajia.

Seinälukki Phalangium opilio, Särkisalo Särkelä. Suomessa esiintyy 12 lajia. Lukit ovat täysin vaarattomia ihmisille.

Marjalude Dolycoris baccarum, Särkisalo Särkelä. Suomesta tunnetaan yli 500 lajia.

Määrittämätön perhonen, Särkisalo Särkelä. Koko n. 10 mm.

Määrittämätön luteen nymfi, Särkisalo Särkelä.

Pistepirkon toukka, Särkisalo Särkelä.

Seitsenpistepirkko Coccinella septempunctata, Särkisalo Särkelä. Suomessa leppäkerttulajeja on runsaat 60 lajia, joista useimmat syövät kirvoja, kilpikirvoja tai punkkeja ja ovat siten hyödyllisiä viljelijöille.

Sinisiipi Lycaenidae, Särkisalo Särkelä. Suomesta löytyy n.30 sinisiipilajia.

Toinen päivä:

kultakuoriainen Cetonia aurata, heinäsirkka Caelifera, ratamoverkkoperhonen Melitaea athalia, tesmaperhonen Aphantopus hyperantus, viherlude nymfi Palomena prasina, 

 Kultakuoriainen Cetonia aurata, Särkisalo Särkelä. Kuvasta kultakuoriaisen erottaminen kuparikuoriaisesta on melkein mahdotonta. Pitää päästä näkemään "ylähuuli", kuparikuoriaisella se on suora, kultakuoriaisella on huulessa selvä lovi.

Heinäsirkka Caelifera Särkisalo Särkelä. Suomessa esiintyy n. 30 heinäsirka- ja hepokattilajia.

Heinäsirkka Caelifera Särkisalo Särkelä. Heinäsirkat ovat kasvissyöjiä.

Ratamoverkkoperhonen Melitaea athalia, Särkisalo Särkelä. Siipien kärkiväli on 36–47 mm.

Tesmaperhonen Aphantopus hyperantus, Särkisalo Särkelä. Tesmaperhosen lentoaika on kesäkuun lopulta elokuun alkupuolelle. Laji talvehtii toukkana.

Viherlude nymfi Palomena prasina, Särkisalo Särkelä. Viherlude on kasvissyöjä se imee imukärsällään kasveista nestettä.

Kolmas päivä:

kimalaiskuoriainen Trichius fasciatus, metsäjuovakoisa Catoptria falsella, niittyheinäkoisa Crambus pratellus, niittykirvakärpänen Syrphus ribesii, sulkaperhonen Pterophoridae, hoikkatytönkorento Ischnura elegans, vaaksiainen Tipulidae, viisipistepirkko Coccinella quinquepupunctata, 

Kimalaiskuoriainen Trichius fasciatus, Särkisalo Särkelä. Nimensä mukaisesti se muistuttaa kimalaista. Sen tunnistaa kovakuoriaiseksi kovista peitinsiivistä, joiden alta se ottaa varsinaiset lenninsiivet tarvitessa käyttöön.

Niittyheinäkoisa Crambus pratellus, Särkisalo Särkelä. Aika yleinen laji Suomessa.

Metsäjuovakoisa Catoptria falsella, Särkisalo Särkelä. Suomessa on tavattu 76 koisalajia.

Niittykirvakärpänen Syrphus ribesii, Särkisalo Särkelä. Kuuluu kukkakärpästen (Syrphidae) heimoon.  Suomesta on tavattu n. 330 kukkakärpäslajia.

Sulkaperhonen Pterophoridae, Särkisalo Särkelä. Suomesta on tavattu yli 40 eri sulkaperhoslajia.

Hoikkatytönkorento Ischnura elegans, Särkisalo Särkelä. Suomessa on havaittu 59 lajia sudenkorentoja, ( 2011 ).

Vaaksiainen Tipulidae, Särkisalo Särkelä. Suomessa on havaittu 335 vaaksiaislajia mutta niitä arvioidaan olevan kymmenittäin enemmän.

Viisipistepirkko Coccinella quinquepupunctata, Särkisalo Särkelä. Leppäkertut eli leppäpirkot (Coccinellidae) on kovakuoriaisheimo. Nimi leppäkerttu viittaa hyönteisen verenpunaiseen väriin. Sana leppä merkitsi verta vanhoissa itämerensuomalaisissa kielissä.

Neljäs päivä:

kannusruohoyökkösen toukka, kotilo Gastropoda, kuomalude Nithecus jacobaeae, lepänkäärökärsäkäs Apoderus coryli, pensashepokatti Pholidoptera griseoaptera, syyskorento Sympetrum

Kannusruohoyökkösen toukka, Särkisalo Särkelä. Näitä nousi muutama seinalle kun ilta-aurinko tavoitti paikan.

Kotilo Gastropoda, Särkisalo Särkelä. Kotiloista löytyy niin kasvinsyöjiä ja raadonsyöjiä kuin petojakin.

Kuomalude Nithecus jacobaeae, Särkisalo Särkelä. Koko 4,1-6 mm, hyvin yleinen Suomessa Lapin eteläosiin asti.

Lepänkäärökärsäkäs Apoderus coryli, Särkisalo Särkelä. Pituus n. 7 mm melko yleinen lehtimetsien asukas.

Pensashepokatti Pholidoptera griseoaptera, Särkisalo Särkelä.  Tavataan Saaristomeren ja Suomenlahden rannikolla sekä Ahvenanmaalla.

Määrittämätön sudenkorento, Särkisalo Särkelä. -joku seitsemästä syyskorennostamme, Sympetrum.

Viides päivä: 

Hoikkakukkajäärä Leptura melanura, Karttaperhonen Araschnia levana, Loistokultasiipi Lycaena virgaureae, Piikkilude nymfi saalistaa Picromerus bidens, Piippopaksupää Ochlodes sylvanus, Rusokukkajäärä Anoplodera rubra, 

Hoikkakukkajäärä Leptura melanura, Särkisalo Särkelä. Etelä-Suomessa yleisin kukkajäärä. Kasvu munasta aikuiseksi kestää vähintään kolme vuotta.

Karttaperhonen Araschnia levana, Särkisalo Särkelä. Suomessa karttaperhosta tavattiin ensimmäisen kerran maan kaakkoisosissa 1980-luvun alussa.

Loistokultasiipi Lycaena virgaureae, Särkisalo Särkelä. Kultasiivet mainitaan usein Suomen kauneimmiksi perhosiksi.

Piikkilude nymfi saalistaa Picromerus bidens, Särkisalo Särkelä. Piikkilude on peto, syö mm. puutarhakasveja tuhoavia perhostoukkia.

Piippopaksupää Ochlodes sylvanus, Särkisalo Särkelä. Lentokausi alkaa viimeistään kesäkuun puolivälissä ja jatkuu noin kuukauden.

Rusokukkajäärä Anoplodera rubra, Särkisalo Särkelä. Etelä- ja Keski-Suomessa yleinen, elää vähintään kaksi vuotta.

Määritysapua olen saanut Hyöteisfoorumilta.