Pirkanmaan kasvit - Pirkanmaa plants.

kalliokielo, lupiini, lehtoimikkä, näsiä, maariankämmekkä, leskenlehti, etelänruttojuuri, kevättaskuruoho, raate, nukula, harakankello, pystykirunkannus, metsävirna, kotkansiipi, pirkanmaan kukkia ja kasveja,

29.05.2004. Kalliokielo Polygonatum odoratum, Valkeakoski.
Maan eteläosissa yleinen, rauhoitettu. Saattaa risteytyä lehtokielon kanssa, risteymää kutsutaan tarhakalliokieloksi.

18.06.2005. Lupiini Lupinus polyphyllus, Kangasala.
Karkulainen, joka esiintyyn tienvarsilla hyvin yleisenä maan eteläosissa.

10.05.2006. Lehtoimikkä Pulmonaria obscura, Valkeakoski.
Ainoa imiköiden sukuun kuuluva, Suomessa luonnonvaraisena kasvava kasvi.

21.04.2008. Näsiä Daphne mezereum, Valkeakoski.
Suomessa yleinen, kukkii aikaisin keväällä. Marja on erittäin myrkyllinen.

 03.07.2008. Maariankämmekkä Dactylorhiza maculata, Seitsemisen kansallispuisto.
Maariankämmekkä on Suomen kämmeköistä yleisin. Seitsemisestä näitä olen löytänyt useita, Helvetinjärveltä muutaman ja Kilpisjärveltä yhden.

18.04,2009. Leskenlehti Tussilago farfara, Valkeakoski.
Juurakko voi kasvaa jopa 70 cm:n syvyyteen. Jo antiikin ajoista lähtien lehtiä ja ja juurakkoa on käytetty mm. hengityselinvaivojen ja yskän hoitoon.

30.04.2009. Etelänruttojuuri Petasites hybridus, Valkeakoski.
Suomessa kasvaa vain neljä lajia. Pohjanruttojuuri, etelänruttojuuri, rantaruttojuuri ja valkoruttojuuri.

03.05.2009. Kevättaskuruoho Thlaspi caerulescens, Valkeakoski.
Kaksi tai monivuotinen ristikukkaiskasvi, kukkii loppukeväällä ja kesän alussa.

08.06.2009. Raate Menyanthes trifoliata, Seitsemisen kansallispuisto.
Sukunsa ainoa laji Suomessa. Raatetta on käytetty mm. vatsavaivojen hoitoon..

08.07.2009. Nukula Leonurus cardiaca, Valkeakoski.
Toiselta nimeltään sydämenvahvistusyrtti, latvakukintoja on käytetty mm. alentamaan verenpainetta.

 18.07.2009. Harakankello Campanula patula, Seitsemisen kansallispuisto.
Kaksivuotinen ruohovartinen kasvi, kuuluu kellokasvien heimoon.

09.05.2010. Pystykiurunkannus Corydalis solida, Valkeakoski.
Monivuotinen emäkkikasvi. Esiintyy Suomessa lähinnä linjan Pori-Tampere-Lappeenrata eteläpuolella.

 25.07.2010. Metsävirna Vicia sylvatica, Valkeakoski.
Ohoh, pääsipäs Wikipedia yllättämään. "metsävirna on 50-200cm korkea."

6/1989. Kotkansiipi Matteuccia struthiopteris, Valkeakoski.
Suurikokoinen lehtojen saniainen. Kasvaa harvakseltaan koko maassa, puuttuu mm. Pohjanmaalta ja Lapista.




Lisää pirkanmaan kasveja --->      http://tuomovirtanen.kuvat.fi/kuvat/Kasvit/Pirkanmaa/

Suhtaudu varauksella määrityksiin.     Tiedot Wikipedia.

Kivet ja kalliot - Stones and rocks.

pirunvuoren luola vammala, pyhä nattanen, sompion luonnonpuisto, kivijata lauhavuoren kansallispuisto,  hiidenkirnu askola, pallograniitti, hanhikivi pyhäjoki, vastasivun drumliini Vårdkasberget, keskinen toriseva virrat, getan vuori, kalliomaalaus astuvansalmi, kitkajoen sortuma, kiikkeräkivi Luopioinen,

 Pirunvuoren luola, Vammala.
Alueelta löytyy myös taidemaalari Emil Danielssonen vuonna 1906 luonnonkivistä rakennuttama Pirunvuoren ateljeelinna.

 Pyhä Nattanen Sompion luonnonpuisto, Vuotso.
Huipulle vievän polun pituus on vain noin 2 km.

 Kivijata, Lauhavuoren kansallispuisto.
Kivijata on muinainen rantavalli se koostuu hiekkakivestä, joka on Suomessa melko harvinaista.
Eräs tarina kertoo, että kivijata oli jättiläisten viimeinen asuinpaikka.

 Hiidenkirnu "Tonttu", Askola.
Kirnukalliolla on kaikkiaan 20 lieriön muotoista kuoppaa eli hiidenkirnua. Tällä hetkellä Suomen laajin kirnuesiintymä.

 Pallograniitti, Kangasala.
Harvinainen pallograniitti on syntynyt 2000 miljoonaa vuotta sitten. Sulaan kivimassaan on pudonnut kiinteitä kiviä, joista on muodostunut kuppimaiset kolot ja pyöreät nystyt.

 Hanhikivi, Pyhäjoki.
Valtakunnallisesti merkittävä muinaismuisto. Entisajan ihmiset epäilivät, ettei mikään muu kuin hiisi, piru tai jättiläinen ole voinut kuusimetristä kiveä paikalle kuljettaa.

 Vastasivun drumliini Vårdkasberget Ulkoluoto, Särkisalo.
Vastasivun drumliinit ovat kalliomäkien luonteisrinteeseen kerrostuneita virtaviivaisia moreeniselänteitä.

 Virtain Keskinen Toriseva, Virrat.
Keskinen Toriseva osa Torisevan alueen kansallismaisemaa.

 Getan vuoret, Ahvenanamaa 1986.
Tunnetun matkailunähtävyyden korkein kohta on Kasberget 129 m.

 Kalliomaalaus Astuvansalmi, Ristiina.
Maalaukset ovat Pohjois-Euroopan suurimpia. Kallioista löytyy 65 kuvaa.

 Sortuma Kitkajoki, Kuusamo.
Tässä nyt muisti hieman pätkii. Reissulle lähtiessä luin maanjäristyksen aikaan saamasta sortumasta Kitkajoella, mutta oliko järistys samana vuonna vai aikaisemmin. Kuva on vuodelta 1989.

Kiikkeräkivi, Luopioinen.
Kiikkeräkivi on kulkenut vedessä kelluvan jäävuoren matkassa. Jään sulaessa kivi jäi nykyiselle paikalleen Puutikkalantien varteen.

http://tuomovirtanen.kuvat.fi/kuvat/Luonto/Kivet%20ja%20kalliot/

Lapin talvi - Winter in Lapland.

pallas-ylläs kansallispuisto, pallastunturit, rihmakuru kittilä, räisälä kemijärvi, kirintövaara posio, sallatunturi salla, kitkajoki kiveskoski kuusamo, levitunturi levi, joulupukin kammari rovaniemi, pallasjärvi, poro, riisitunturin kansallispuisto, revontulet,

22.1.2007. Pallas-Ylläs kansallispuisto Pallastunturit, Rihmakuru Kittilä.

   

28.1.2007. Jäätie ja lossi, Räisälä Kemijärvi.

29.1.2007. Kirintövaara Posio.

30.1.2007. Sallatunturi Salla.

1.2.2007. Kiveskoski Kitkajoki, Kuusamo.

20.1.2008. Hömötiainen Parus montanus, Kittilä Rihmakuru.

23.1.2008. Levitunturi Kittllä.

 25.1.2009. Joulupukin kammari, Rovaniemi.

25.1.2009. Pallas-Ylläs kansallispuisto, Pallasjärvi  Muonio. 

19.1.2007. Poro Rrangifer tarandus tarandus, Pallas-Ylläs kansallispuisto Muonio.

Tammikuu 1994. Riisitunturin kansallispuisto.
Originaali kinodia.

Joulukuu 1995. Riisitunturin kansallispuisto Posio.
Originaali kinodia.

Tammikuu 1994. Riisitunturin kansallispuisto Posio.
Originaali kinodia.

Tammikuu 1995. Kuusamo Alakitka.
Originaali kinodia.

http://tuomovirtanen.kuvat.fi/kuvat/Lappi/

Linnat ja linnoitukset - Castles and fortresses.

rapolanharju,katanpään linnakesaari,hämeen linna,salpalinja kerimäki-raikuu,kuusiston piispanlinna,bastion rosen,kettulanvuoren kenttälinnoitus,purasjoki-linja,törnin männistön asekätkö,jyrkänkoski kuhmo panssarieste,utö linnoituksia,

Rapolanharju kivivalli, Valkeakoski.
Rapolan linnavuori on Suomen suurin muinaislinna. Harjun lakea kiertää noin kahden kilometrin pituinen luontopolku.

Katanpään linnakesaari isopatteri, Kustavi.
Katanpää on Selkämeren kansallispuiston eteläisin käyntikohde.

Hämeen linna, Hämeenlinna.
"Hämeen linnan tarkka perustamisajankohta on epäselvä. Argeologi J.P. Taavitsaisen mukaan vanhimmat ajoitettavat löydöt ovat 1300-luvun alusta."

Salpalinja Kerimäki-Raikuu.
"Mielenkiintoisia yksityiskohtia Raikuun rakenteissa ovat kivimuurit, jollaisia ei ilmeisesti muualla ole salpalinjaan rakennettu. Kanavan laidalla tälläista 3-4 metrin korkuista ja levyistä kylmämuurattua muuria on n. 1,5 km."

 Kuusiston Piispanlinna.
"Suomen katoliset piispat rakensivat keskiajalla Kuusiston linnan, joka toimi heidän turvapaikkanaan uskonpuhdistukseen asti. Ensimmäinen maininta Kuusistosta on piispa Maunu I:n 1295 päivätyssä kirjeessä.
Piispainkronikan mukaan Kuusiston linna rakennettiin piispa Ragvald II:n aikana 1317."

Bastioni-Rosen, Loviisa.
"Loviisan linnoitus on ruotsalaisten vuonna 1748 perustama rajalinnoitus."

Kettulanvuoren kenttälinnoitus, Jaala.
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema.

Purasjoki-linja, Suomussalmi.
"Purasjoen puolustusasemaa on rakennettu kolmessa eri vaiheessa.
1. vaihe, 16.10.- 11.11. 1939.
2. vaihe, tammi-helmikuu 1940.
3. vaihe, huhtikuu 1940 - kesäkuu 1941.

Törnin ja Männistön asekätkö, Eno.
"Mannerheim-ristin ritari, kapteeni Lauri Törni ja hänen komppaniansa aliupseeri, alikersantti Arvo Männistö kätkivät lokakuussa 1944 Lieksan ja Joensuun välillä olevan tien varressa olleeseen kallionhalkeamaan erän aseita ja ammuksia."

   

Jyrkänkoski panssarieste, Kuhmo.
"Syksyllä 1939 aloitettiin näiden asemien rakentaminen. Pienempiä kahakoita lukuunottamatta merkittäviä taisteluja ei näissä asemissa käyty.

Eteläkärjen linnoituksia, Utö.
Eräiden lähteiden mukaan Utön linnoittaminen alkoi jo 1910-luvulla osana Pietari Suuren merilinnoitusta.


Lisää kuvia ----->  http://tuomovirtanen.kuvat.fi/kuvat/Linnat+ja+linnoitukset/