Valkeakosken luonto toukokuu 2011.

Lehtoimikkä, keltavuokko, valkoinen kiurunkannus, skilla, idänsinililja, kymmen terälehtinen sinivuokko, kerrottu sinivuokko, sarvikaskas, nuolilude, sauvaristihämähäkki, piikkilude, isopirkko,

Lähikuvia Valkeakosken luonnosta.

5.5. Valkeakoski. Lehtoimikkä Pulmonaria obscura.

Lehtoimikkä on ainoa imiköiden suvun, Suomessa luonnonvaraisena kasvava kasvi. Lähde: Wikipedia.

5.5. Valkeakoski. Keltavuokko Anemone ranunculoides.

Keltavuokko kuuluu Suomen alkuperäiseen kasvilajistoon, myrkyllinen! 

6.5. Valkeakoski valkoinen kiurunkannus Corydalis.
Kaksi vuotta oli pystykiurunkannuspeltoni lampaiden laitumena.Kun vihdon taas pääsin kuvaamaan, niin heti tärppäsi. Aivan varma en ole onko pystykiurunkannus. Tavallisen väristen joukosta tämä löytyi....                 Ikuna ennen nähnykkä ja nyn näin taas.

6.5. Valkeakoski. Skilla,  idänsinililja Scilla siberica.
Voi ärsyttää herkkää ihoa ja aiheuttaa sisäisesti nautittuna myrkytysoireita; kipua suussa,
vatsassa, kouristuksia, ripulia... Lähde: Wikipedia.

6.5. Valkeakoski. Sinivuokko hepatica nobilis.
Muutama vuosi sitten löysin kymmen -terälehtisen sinivuokon. Senjälkeen olen, silloin tällöin, käynyt etsimässä tavallisesta poikkeavan määrän terälehtiä omaavia vuokkoja.
Tässä tuli samalla ryömimisellä sekä,kymmen -terälehtinen, että yhdeksän -terälehtinen sinivuokko.Ensin tarkennus etummaiseen kukkaan ja sitten takimmaiseen. 

9.5. Valkeakoski. Kerrottu sinivuokko Hepatica nobilis.
...Jaaniin, onhan niitä terälehtiä joissakin vuokoissa vähän enemmänkin.

16.5.Valkeakoski. Sarvikaskas Centrotus cornutus.
Sukunsa ainoa edustaja Suomessa.

 22.5. Valkeakoski. Nuolilude Lygus wagneri.
Suomessa hyvin yleinen laji. Esiintymisalue etelärannikolta keskilappiin.

27.5. Valkeakoski. Sauvaristihämähäkki Metellina mengei. 

28.5. Valkeakoski. Kuparilude Carpocoris purpureipennis.
Suomessa yleinen maan etelä- ja keskiosissa.

31.5. Valkeakoski. Isopirkko Anatis ocellata.

Valkeakosken luontoseuranta siirtynyt alla olevan linkin taakse.

http://tuomovirtanen.kuvat.fi/blog/

Kovakuoriaiset - Coleoptera - Beetle 2011.

Kovakuoriaiset ajalta 10.5.-27.5. 2011.

Suhtaudu varauksella määrityksiin.

                               10.5. Valkeakoski. Lehtikantojäärä Rhagium mordax. 

Tämän sekoittaa helposti hyvin saman näköiseen havukantojäärään. Jonkinlainen määritysperuste on tarkastella näiden kahden kuoriaisen naamavärkkiä. Tämä lempeä ilmeinen on lehtikantojäärä ja se tuimailmeisempi on havukantojäärä, johon sen tieteellinen nimikin, inquisitor, viittaa.

                             12.5. Valkeakoski. Muurahaispääkkö Clytra quadripunctata.

                               16.5. Valkeakoski. Karvasuomukärsäkäs Polydrusus pilosus.
               Tämä määritys on hiukan epävarma. Aina ei valokuvasta pääse varmaan määritykseen.

                                                       16.5. Valkeakoski. Nälvikäs.
                                  ...ja edellä mainitusta syystä tämäkin jää "vain" nälvikkääksi.

                                                      18.5. Valkeakoski. Kärsäkäs. 
                         Kovakuoriaisia tunnetaan maapallolta noin 350 000 lajia. Lähde: Wikipedia.

                            22.5. Valkeakoski. Isohaavanlehtikuoriainen Chrysomela populi. 
Tämän voi helposti sekoittaa rusolehtikuoriaiseen. Isohaavanlehtikuoriaisella on pieni tumma täplä peitinsiipien takaliitoksessa.

                                  27.5. Kangasala. Pajunruskokalvaja Gonioctena viminalis.
                                  Suomesta kovakuoriaisia on tavattu 3687 lajia. Lähde: Wikipedia.


Apua määrityksiin olen saanut Hyönteisfoorumilta.

http://tuomovirtanen.kuvat.fi/kuvat/Luonto/

Seitsemisen kansallispuisto 3-4.2.2012.

Valkeakosken kameraseuran retki Seitsemisen kansallispuistoon.


Ensimmäinen päivä.

Majapaikkana oli Teerilammen kämppä, matkaa puistoon vain muutama kilometri. Ja lämpenihän se ihan mukavasti jo ensimmäiseksi yöksi.

Kämpän kaivo. Onneksi oli varattu muutama kanisterillinen vettä ja muuta mukavaa juotavaa mukaan.

Teerilammen sauna, jos kämppä lämpenikin suhteellisen mukavasti, niin saunan lämmitys olikin oma lukunsa. Jo kahdeksan tunnin puiden polton jälkeen olimme lauteilla. Eikä palellut varpaatkaan kun nosti jalat kaiteelle.

Seitsemisen kansallispuisto. Koveron kruununmetsätorppa, riihi.

Koveron kruununmetsätorppa.

Koveron kruununmetsätorppa, pakaritupa.

Koveron pihapiiriä. Usein olen Seitsemisessä käynyt mutta näin hienoja kelejä ei ole ennen kohdalle sattunut.

Kovero. Vain puolet kuuden hengen porukastamme lähti tälle kuvausrupeamalle, muut jäivät lämmittämään kämpää ja saunaa. Ja palatessamme majapaikalle raportoimme tilanteesta lyhyesti. "Ei kannata mennä ei siellä mitään ole!"
Emme sentään potkineet lumia alas puista ja aidantolpista.


Toinen päivä.

Teerilahden kämppä -26, kuvattu aamupäivällä. Yöllä oli varmaan hiukan viileämpää.

Päivän ensimmäinen kohde, Multiharjun aarnimetsä. Onneksi tämäkin paikka oli entuudestaan tuttu, oli opasteet sen verran vaikeasti luettavissa.

Edelleen Multiharju. Koko porukalla kiersimme noin kolmen kilometrin pituisen luontopolun. Metsän suojassa ei pakkanenkaan pureskellut kulkijoita.

Päivän toinen kohde Soljasten lammet. Tässä invareitti Kirkas-Soljaselle. Täällä alkoi sormet ja varpaat palella.

Viimeiset palaamassa Saari-Soljaselta.

...nojoo, vietiinhän me muutkin retkeläiset katsomaan Koveron komeita näkymiä.

Koveron pihapiiriä.

Koveron makasiini ja riihi. Kovasta pakkasesta huolimatta kamera toimi hyvin. Taskun läpimässä oli vara-akku jota ei tarvittu kertaakaan.
Myös käytössä ollutta virtalähdettä pidin taskussa kuvausten väliaikoina.
Siis näin se meni, kuvauskohteen etsintä, akku taskusta kameraan, kuva, akku taskuun, kohteen valinta, akku taskusta kameraan, kuva..., jne.

...ja sitten saunaan, jaa mutta eihän siellä ole ketään lämmittämässä ja kellokin on jo reilusti yli puolen päivän joten ei ehdi enään tänään lämmittää. Joten mennään syömään.

Koskaan ei tiedä mitä jää näkemättä, jos ei käy katsomassa.

http://tuomovirtanen.kuvat.fi/kuvat/Kansallispuistot-National+parks/

http://kameraseura74.kuvat.fi/kuvat/Retket/Luontoretket/02.2012.%20Teerilampi/

Utö viimeinen päivä.

Pro -luontokuvan retki Utöseen 26.-29.1.2012. Neljäs päivä.

Jahas, mitäs nyt tapahtuu. Ohoh aurinko paistaa ja laivan lähtöön on vain muutama tunti. No eipähän tarvitse kiertää kaikkia edellisten päivien kohteita uudelleen.


Vanha kaiverrus kalliossa. M.H. 1864. Majakan seinässä on vuosiluku 1814. Olisiko kaiverrus syntynyt 50 -vuotis juhlissa. Netistä en tietoa löytänyt, tiedätkö sinä tästä jotain?


Utön luotsiasema.


Liikennemerkki, näinhän sen tulee olla.


Yhteysalus Eivor odottelee lähtijöitä Utön satamassa.


Tällä kertaa laiva lastattiin hiukan pienemmästä reijästä, kuin pari päivää sitten Pärnäisissä.


Siinne se jää..., Utö.


Kotimatkan ensimmäinen välisatama, Jurmo. Kuvattu Eivorin aurinkokannelta, joka olikin nimensä mukainen koko paluumatkan.


Toinen välisatama, Aspö. Eivorin kannelta nähtynä.


Aspön kappeli.


Retken viimeinen kuva on kuvattu Nötön satamassa. Porukan kiikareissa on vesilintuja ahdisteleva merikotka.

http://tuomovirtanen.kuvat.fi/kuvat/Kansallispuistot/Saaristomeri/

Utö

Pro -luontokuvan retki Utöseen 26.-29.1.2012. Kolmas päivä.


Edelleen harmaata, lukkuunottamatta muutamaa valon pilkahdusta

Muistomerkki, kolmimasto parkki Draken haaksirikkoutui Utön edustalla 11.11.1929.


Ja niinhän siinä sitten kävi. Ei jaksanut joutsen puolustautua, vaan kettu oli voimaakkaampi. Saalistaja tunnistettiin jälkien perusteella.


Utön kylän satama. Ei ollut pitkä matka tälle kuvauspaikalle, viisi metriä majapaikkamme ovelta.


Utön kylää ja majakka.


Utön eteläkärjen tyrskyjä. Tuuli 10 metriä sekunnissa ja viisi astetta pakkasta. Lyhyesti sanottuna, oli pikkusen kylmä.

Koskaan ei tiedä mitä jää näkemättä, jos ei käy katsomassa.

http://tuomovirtanen.kuvat.fi/kuvat/Kansallispuistot/Saaristomeri/