Hyönteiset - insects - insecta, syyskuu 2012.

lehvälude Elasmostehus interstinctus, aho/ketoheinäsirkka Chorthippus biguttulus/Chorthippus brunneus, viherlude aikuinen Palomena prasina, viherlude nymfi =poikanen Palomena prasina, pallelude Coreus marginatus, marjalude Dolycoris baccarum, punasyyskorento Sympetrum vulgatum, kuparilude Carpocoris purpureipennis,  tummasyyskorento Sympetrum danae, nokkosperhonen Nymphalis urticae, harsokorennon toukka Chrysopidae, jänötalvikääriäinen Acleris logiana,  


Lisää kuvia hyönteisistä, klikkaa linkkiä. ---> http://tuomovirtanen.kuvat.fi/kuvat/Hyönteiset/

2.9. Jänötalvikääriäinen Acleris logiana, Heritynniemi Valkeakoski. Kuuluu lajiryhmään Kääriäiset Tortricidae. Maapallolla elelee yli 5000 lajia, Suomessa on tavattu hiukan yli 400 kääriäislajia.

8.9. Harsokorennon toukka Chrysopidae, Mäntyharju. toukka kerää saalistamiensa hyönteisten tyhjiä kuoria ruumiinsa peitoksi, hämäten näin saalistajia.

8.9. Nokkosperhonen Nymphalis urticae, Mäntyharju. Tämä löityi saunan lämmityksen aikana vesisaavista. Nostin sen ensin terassin kaiteelle ja kun kiukaan alle oli saatu tuli siirsin sen tuohon orvokille kuvattavaksi. Kuinka ollakkaan hetken kuluttua alkoi aurinko paistamaa ja muutaman minuutin lämmiteltyään se lähti lentoon.

18.9. Tummasyyskorento Sympetrum danae, Ulvajanniemi Valkeakoski. Kylmän kangistama korento ei päässyt lentoon, joten sain rauhassa kuvata.

18.9. Kuparilude Carpocoris purpureipennis, Ulvajanniemi Valkeakoski. Yleinen niittyjen ja piennarten laji Etelä- ja Keski-Suomessa.

20.9. Punasyyskorento Sympetrum vulgatum, Ulvajanniemi Valkeakoski. Nautiskeli syyspäivän lämmöstä kaivonrenkaalla.

21.9. Marjalude Dolycoris baccarum, Ulvajanniemi Valkeakoski. Koko 10-12mm. Talvehtii aikuisena. Syö marjojen mehua. Hyviä tuntomerkkejä, karvainen, tuntosarvien nivelkohdat vaaleita.

22.9. Pallelude Coreus marginatus, Heritynniemi Valkeakoski. Koko noin 12-14 mm. Elää kuivilla paikoilla ja pientareilla. Etelä- ja Keski-Suomessa yleinen. Imee kasvien siemenistä ravintoa. Uhattuna levittää pahaa hajua.

25.9. Viherlude nymfi =poikanen Palomena prasina, Heritynniemi Valkeakoski. Mennyt kesä oli viherluteen esiintymisen kannalta erittäin runsas. Itsekkin löysin useita poikueita, parhaimmillaan samassa kasassa oli toistakymmentä nymfiä =poikasta.

28.9. Viherlude aikuinen Palomena prasina, Heritynniemi Valkeakoski. Yksi aikuisen viherluteen hyvistä tuntomerkeistä on tuo peräpään musta läiskä.

28.9. Aho/ketoheinäsirkka Chorthippus biguttulus/Chorthippus brunneus, Heritynniemi Valkeakoski. Sivukuvasta vaikea tehdä tarkempaa määritystä. Kuva selänkuvioista olisi ratkaissut asian.

30.9. Lehvälude Elasmostehus interstinctus, Heritynniemi Valkeakoski. Pituus noin 10 mm. Yleinen koko maassa. Löytyy lehtipuista ja pensaisa. Uhattuna erittää pahaa hajua.


Määritysapua olen saanut hyönteisfoorumilta
Lähde; Wikipedia.
Kaikesta huolimatta suhtaudu varauksella määrityksiin.

....koskaan ei tiedä mitä jää näkemättä, jos ei käy katsomassa.

Hyönteiset - insects - insecta, elokuu 2012.

petokärpänen Asilidae, niittykirvakärpänen Syrphus ribesii, viherlude nymfi Palomena prasina, Vaaksiainen Tipulidae, keihäsluteen Troilus luridus nymfin saaliina viherluteen Palomena prasina nymfi, aitoristihämähäkki Araneus diadematus, nummihyppijä -koiras Evarcha falcata, kolmioriipukki Linyphia triangularis, ruutupirkko Propylaea quatuordecimpunctata, kilpikuoriainen Cassida sp. seitsenpistepirkko juuri kuoriutunut Coccinella septempunctata, meriputkisirvikäs Limnephilus affinis, piikkilude parittelu Picromerus bidens, ruskoukonkorento ja saalis Aeshna grandis, nelikuoppakauniainen Anthaxia quadripunctata, lehtohepokattinaaras Tettigonia viridissima, rantahämähäkki nuori Dolomedes fimbriatus,

Lisää hyönteisiä --->  http://tuomovirtanen.kuvat.fi/kuvat/Hyönteiset/

1.8. Petokärpänen Asilidae, Särkisalo Särkelä. Suomessa petokärpäsiä on 40 lajia. Nimensä mukaiseti ne ovat petoja, mikä näkyy kuvastakin.

11.8. Niittykirvakärpänen Syrphus ribesii, Heritynniemi Valkeakoski. Kukkakärpäset ovat usen pistiäisiä muistuttavia suhteellisen kookkoita kärpäsiä.

11.8 Viherlude nymfi Palomena prasina, Heritynniemi Valkeakoski. Kasvaessaan luteiden nymfit =poikaset luovat nahkansa useamman kerran ja aina nahanluonnin jälkeen ulkonäkö muuttuu. Tässä ainakin kolmen eri kehitysasteen nymfejä.

12.8. Vaaksiainen Tipulidae, Heritynniemi Valkeakoski. Nojoo, tämä taisi olla sitä mieltä, että tämä on minun paikka, enkä helpolla luovuta.

12.8. Keihäsluteen Troilus luridus nymfin saaliina viherluteen Palomena prasina nymfi, Heritynniemi Valkeakoski. Hiukan imetyttää kuinka tuo paljon penempi saalistaja pysyy lehden alapinnalla kun imukärsästä roikkuu noin paljon suurempi saalis.

13.8. Aitoristihämähäkki Araneus diadematus, Heritynniemi Valkeakoski. Ristihämähäkkien tunnetuin laji, saanut nimensä selässään olevasta ristikuviosta.

14.8. Nummihyppijä -koiras Evarcha falcata, Heritynniemi Valkeakoski. Koko n. 5 mm. Hyppyhämähäkit on suurin hämähäkkiheimo, maapallolla niitä tunnetaan yli 5000 lajia.

14.8. Kolmioriipukki Linyphia triangularis, Heritynniemi Valkeakoski. Mainitaan usein Suomen yleisimpänä hämähäkkilajina.

15.8. Ruutupirkko Propylaea quatuordecimpunctata, Eerola Valkeakoski. Koko 3,5-4,5mm, syö kirvoja, hätätilassa kelpaa myös makeat hedelmät.

16.8. Kilpikuoriainen Cassida sp. Eerola Valkeakoski. Koskaan ennen ei tämmöistä ole osunut kohdalle. Noh, riittäähän näitä, sillä Suomessa on tavattu yli 3600 kovakuoriais lajia.

19.8. Seitsenpistepirkko Coccinella septempunctata, Särkisalo Särkelä. Kolme kuvaa juuri kuoriutuneesta seitsenpistepirkosta. Ylin, seisoo kotelonsa päällä josta juuri tullut uloa, Huom. ei minkäänlaisia kuvioita näkyvissä. Keskellä, sama yksilö noin tuntia myöhemmin, vaaleahkot kuviot jo näkyvissä. Alin, edelleen sama yksilö noin puolitoista tuntia edellisestä, kuviot ovat huomattavasti tummenpia mutta yleisväri on edelleen keltainen. Vielä muutama viikko ja keltainen on muuttunut punaiseksi.

20.8. Meriputkisirvikäs Limnephilus affinis, Särkisalo Särkelä. Kuuluu lahkoon vesiperhoset eli sirvikkäät. Toistaiseksi Suomessa lajistoon on kirjattu 215 lajia.

21.8. Piikkilude parittelu Picromerus bidens, Särkisalo Särkelä. Suomessa on tavattu yli 500 ludelajia.

22.8. Ruskoukonkorento Aeshna grandis, Särkisalo Särkelä. Saaliina punasyyskorento. Laskeutui saaliineen housunpuntilleni. Riisuin varovasti housut jalastani ja pääsin kuvaamaan tapahtuman.

23.8. Nelikuoppakauniainen Anthaxia quadripunctata, Särkisalo Särkelä. Lisäksi kuvassa, alareunassa seulapirkko Coccinula quatuordecimpustulata ja pienin rapsikuoriainen Meligethes aeneus.

24.8. Lehtohepokattinaaras Tettigonia viridissima, Särkisalo Särkelä. Levinneisyysalue Suomessa käsittää lounaissaariston ja Ahvenanmaan, sekä eteläisen rannikkoalueen, suurin piirtein Espoosta Uuteenkaupunkiin.

30.8. Rantahämähäkki nuori Dolomedes fimbriatus, Vallonjärvi Valkeakoski. Kuuluu Suomen suurimpiin hämähäkkilajeihin. Naaraan pituus raajojen kanssa voi olla jopa 70mm.


Määritysapua olen saanut hyönteisfoorumilta.

Kaikesta hulimatta suhtaudu varauksella määrityksiin.

Koskaan ei tiä mitä jää näkemättä,  jossei käy kattomassa!

Hyönteiset - insects - insecta, heinäkuu 2012.

isopirkko Anatis ocellata kotelo, isopirkko Anatis ocellata juuri kuoriutunut, kirjokauluslude Closterotomus biclavatus,  mutkakulmumittari Idaea aversata, rapuhämähäkki Xysticus, tesmaperhonen Aphantopus hyperantus, pietarlude Oncotylus punctipes, pihakaalikirsikäs Tipula paludosa, hopeasinisiipi Polyommatus amandus, katvemustapolvi Plagiognathus arbustorum, kurkkuhämähäkki Araniella cucurbitina, ratamoverkkoperhonen Melitaea athalia, Täplälehtikuoriainen Chrysomela vigintipunctata, niittyheinäkoisa Crambus pratellus,pensashepokatti Pholidoptera griseoaptera,
 loistokultasiipi Lycaena virgaureae.



Lisää hyönteisiä, --->    http://tuomovirtanen.kuvat.fi/kuvat/Hyönteiset/

6.7. Mäntyharju; Yllä, isopirkon Anatis ocellata kotelo,  jonka löysin jo edellisenä päivänä. Seuraavana aamuna meninintarkistamaa tilannetta, tarkastelin tilannetta suurennuslasin avulla ja kun havaitsin kotelossa liikettä virittelin kuvauskaluston paikalle ja jäin odettelemaan.
Alla, isopirkko Anatis ocellata juuri kuoriutunut. Löytöpaikka oli puutarhan vuorimänty, joten en istuskellut kohteen vieressä odottelemassa vaan kävin tasaisin välen katsomassa tilannetta. Parin tunnin kuluttua alkoikin tapahtua, kotelon asukas oli kaivautunut esille.

14.7. Valkeakoski Heritynniemi, kirjokauluslude Closterotomus biclavatus. Koko 6-8mm, Suomessa yleinen laji jota tavataan jopa Kainuussa saakka.

15.7. Valkeakoski Heritynniemi, mutkakulmumittari Idaea aversata. Siipien kärkiväli n. 25-30mm. Suomessa mittariperhosia tavataan yli 300 lajia.

18.7. Valkeakoski Vallonjärvi, rapuhämähäkki Xysticus, saaliina asekärpänen Oplodontha viridula.

19.7. Valkeakoski Heritynniemi, tesmaperhonen Aphantopus hyperantus. Kuuluu täpläperhosten heimoon, Suomessa on tavattu n. 60 täpläperhos lajia.

20.7. Valkeakoski Vallonjärvi, pietarlude Oncotylus punctipes. Koko n. 4,5- 5,5mm. Tavattiin Suomessa ensimmäisen kerran 1982. Löytyy nykyään jopa kainuun korkeudelta.

  

21.7. Valkeakoski Heritynniemi, pihakaalikirsikäs Tipula paludosa.

22.7. Valkeakoski Heritynniemi, hopeasinisiipi Polyommatus amandus. Siipien kärkiväli n. 35mm. Suomessa yleinen laji.

25.7. Valkeakoski Heritynniemi, katvemustapolvi Plagiognathus arbustorum. Koko 3,5-4,5mm. Suomessa yleinen laji, pohjoisin esiitymisalue on Keski-Lappi.

26.7. Täplälehtikuoriainen Chrysomela vigintipunctata Heritynniemi Valkeakoski.        Harvinaisuusluokitus 100 pistettä.

27.7. Särkisalo Särkelä, kurkkuhämähäkki Araniella cucurbitina. Kuuluu ristihämähäkkien Araneidae heimoon. Suomessa ristihämähäkkejä tavataa 33 lajia.

28.7. Särkisalo Särkelä, ratamoverkkoperhonen Melitaea athalia. Siipien kärkiväli 36-47 mm. Esiintyy Suomessa lähes koko maassa.

29.7. Särkisalo Särkelä, niittyheinäkoisa Crambus pratellus. Koisat, pienikokoisten perhosten heimo, Suomessa on 76 lajia.

30.7. Särkisalo Särkelä, pensashepokatti Pholidoptera griseoaptera. Tavataan Saaristomeren ja Suomenlahden rannikolla sekä Ahvenanmaalla.

31.7. Särkisalo Särkelä, loistokultasiipi Lycaena virgaureae. Kultasiivet mainitaan usein Suomen kauneimmiksi perhosiksi.


Lähteet:
Määritysapua olen saanut hyönteisfoorumilta.  http://hyonteiset.net/foorumi/index.php
Kirjallisuus; Suomen Luteet, Teemu Rintala Veikko Rinne.
Wikipedia.

Kaikesta huolimatta suhtaudu varauksella määrityksiin.

Hyönteiset - insects - insecta, Särkisalo Särkelä.

Hyönteisiä Särkelän pihapiiristä, 17.8. - 24.8. 2012.

Lisää kuvia Särkisalon liepeiltä löytyy alla olevan linkin takaa.

http://tuomovirtanen.kuvat.fi/kuvat/Särkelä+Särkisalo/

24.8. Lehtohepokattinaaras Tettigonia viridissima, Särkisalo Särkelä. Levinneisyysalue Suomessa, käsittää lounaissaariston ja Ahvenanmaan sekä eteläisen rannikkoalueen.

  

22.8. Ruskoukonkorento Aeshna grandis, Särkisalo Särkelä. Saaliina punasyyskorento.

Tapahtuman kulku: Istuskelin Kuhan kuistilla seuraillen korentojen pörräilyä, huomasin tällä ruskoukolla saaliin ja kun se laskeutui nurmikolla olevan maalin verkkoon lähdin hipsimään lähemmäksi. Pääsin noin viiteen metriin kun paikalle pölähti parvi västäräkkejä jotka ajoivat korennon lentoon. Kuinka ollakkaan se alkoi kiertää ympärilläni ja lopulta laskeutui huosunpuntilleni saaliineen. Lähdin varovasti konkkaileen takaisin kuistille miettien kuinkas tämä nyt kuvataan. Ei siinä muu auttanut kun housut varovasti jalasta ja kameran hakuun. Oli se niin saaliinsa lumoissa ettei ollut moksiskaan touhuistani. Saatuaan pään syödyksi lähti uudelle metsästysretkelle.

Seitsenpistepirkko Coccinella septempunctata, Särkisalo Särkelä.  Juuri kuoriutunut seisoo kotelonsa päällä. Toukkana se kotelon rakensi suojakseen ja varttui siellä kovakuoriaiseksi.

 Seitsenpistepirkko Coccinella septempunctata, Särkisalo Särkelä.  Tuntia myöhemmin alkaa jo selän pisteet näkyä.

Seitsenpistepirkko Coccinella septempunctata, Särkisalo Särkelä.  Kaksi tuntia myöhemmin kuviot ovat jo huomattavasti tummemmat.

Seitsenpistepirkko Coccinella septempunctata, Särkisalo Särkelä.  Ja reilu vuorokausi myöhemmin värit ovat edelleen tummenneet. Pikku hiljaa sen väri muuttuu punaruskeaksi.

Viisipistepirkko Coccinella quinquepupunctata, Särkisalo Särkelä. Tässä esimerkkinä seitsenpistepirkon, huomattavasti pienempi lähisukulainen. Suunnilleen tämän väriseksi tuokin juuri kuoriutunut kasvaessaan muuttuu. 

                                        ------------------------------------------------------------------

Hyönteisiä Särkelän pihapiiristä, 27.7. - 1.8. 2012.

Ensimmäinen päivä:

hurmekukkajäärä Anoplodera sanguinolenta, kurkkuhämähäkki Araniella cucurbitina, lanttuperhonen Pieris napi, Seinälukki Phalangium opilio, marjalude Dolycoris baccarum, luteen nymfi, pistepirkon toukka, seitsenpistepirkko Coccinella septempunctata, sinisiipi Lycaenidae,

http://tuomovirtanen.kuvat.fi/kuvat/Hyönteiset/

Hurmekukkajäärä Anoplodera sanguinolenta, Särkisalo Särkelä. Suomesta kovakuoriaisia on tavattu 3687 lajia. Määritys on hiukan epävarma.

Kurkkuhämähäkki Araniella cucurbitina, Särkisalo Särkelä. Suomesta on tavattu 643 hämähäkkilajia.

Lanttuperhonen Pieris napi, Särkisalo Särkelä. Keskikokoinen kaaliperhosten (Pieridae) heimoon kuuluva päiväperhonen. Suomessa kaaliperhosia on16 lajia.

Seinälukki Phalangium opilio, Särkisalo Särkelä. Suomessa esiintyy 12 lajia. Lukit ovat täysin vaarattomia ihmisille.

Marjalude Dolycoris baccarum, Särkisalo Särkelä. Suomesta tunnetaan yli 500 lajia.

Määrittämätön perhonen, Särkisalo Särkelä. Koko n. 10 mm.

Määrittämätön luteen nymfi, Särkisalo Särkelä.

Pistepirkon toukka, Särkisalo Särkelä.

Seitsenpistepirkko Coccinella septempunctata, Särkisalo Särkelä. Suomessa leppäkerttulajeja on runsaat 60 lajia, joista useimmat syövät kirvoja, kilpikirvoja tai punkkeja ja ovat siten hyödyllisiä viljelijöille.

Sinisiipi Lycaenidae, Särkisalo Särkelä. Suomesta löytyy n.30 sinisiipilajia.

Toinen päivä:

kultakuoriainen Cetonia aurata, heinäsirkka Caelifera, ratamoverkkoperhonen Melitaea athalia, tesmaperhonen Aphantopus hyperantus, viherlude nymfi Palomena prasina, 

 Kultakuoriainen Cetonia aurata, Särkisalo Särkelä. Kuvasta kultakuoriaisen erottaminen kuparikuoriaisesta on melkein mahdotonta. Pitää päästä näkemään "ylähuuli", kuparikuoriaisella se on suora, kultakuoriaisella on huulessa selvä lovi.

Heinäsirkka Caelifera Särkisalo Särkelä. Suomessa esiintyy n. 30 heinäsirka- ja hepokattilajia.

Heinäsirkka Caelifera Särkisalo Särkelä. Heinäsirkat ovat kasvissyöjiä.

Ratamoverkkoperhonen Melitaea athalia, Särkisalo Särkelä. Siipien kärkiväli on 36–47 mm.

Tesmaperhonen Aphantopus hyperantus, Särkisalo Särkelä. Tesmaperhosen lentoaika on kesäkuun lopulta elokuun alkupuolelle. Laji talvehtii toukkana.

Viherlude nymfi Palomena prasina, Särkisalo Särkelä. Viherlude on kasvissyöjä se imee imukärsällään kasveista nestettä.

Kolmas päivä:

kimalaiskuoriainen Trichius fasciatus, metsäjuovakoisa Catoptria falsella, niittyheinäkoisa Crambus pratellus, niittykirvakärpänen Syrphus ribesii, sulkaperhonen Pterophoridae, hoikkatytönkorento Ischnura elegans, vaaksiainen Tipulidae, viisipistepirkko Coccinella quinquepupunctata, 

Kimalaiskuoriainen Trichius fasciatus, Särkisalo Särkelä. Nimensä mukaisesti se muistuttaa kimalaista. Sen tunnistaa kovakuoriaiseksi kovista peitinsiivistä, joiden alta se ottaa varsinaiset lenninsiivet tarvitessa käyttöön.

Niittyheinäkoisa Crambus pratellus, Särkisalo Särkelä. Aika yleinen laji Suomessa.

Metsäjuovakoisa Catoptria falsella, Särkisalo Särkelä. Suomessa on tavattu 76 koisalajia.

Niittykirvakärpänen Syrphus ribesii, Särkisalo Särkelä. Kuuluu kukkakärpästen (Syrphidae) heimoon.  Suomesta on tavattu n. 330 kukkakärpäslajia.

Sulkaperhonen Pterophoridae, Särkisalo Särkelä. Suomesta on tavattu yli 40 eri sulkaperhoslajia.

Hoikkatytönkorento Ischnura elegans, Särkisalo Särkelä. Suomessa on havaittu 59 lajia sudenkorentoja, ( 2011 ).

Vaaksiainen Tipulidae, Särkisalo Särkelä. Suomessa on havaittu 335 vaaksiaislajia mutta niitä arvioidaan olevan kymmenittäin enemmän.

Viisipistepirkko Coccinella quinquepupunctata, Särkisalo Särkelä. Leppäkertut eli leppäpirkot (Coccinellidae) on kovakuoriaisheimo. Nimi leppäkerttu viittaa hyönteisen verenpunaiseen väriin. Sana leppä merkitsi verta vanhoissa itämerensuomalaisissa kielissä.

Neljäs päivä:

kannusruohoyökkösen toukka, kotilo Gastropoda, kuomalude Nithecus jacobaeae, lepänkäärökärsäkäs Apoderus coryli, pensashepokatti Pholidoptera griseoaptera, syyskorento Sympetrum

Kannusruohoyökkösen toukka, Särkisalo Särkelä. Näitä nousi muutama seinalle kun ilta-aurinko tavoitti paikan.

Kotilo Gastropoda, Särkisalo Särkelä. Kotiloista löytyy niin kasvinsyöjiä ja raadonsyöjiä kuin petojakin.

Kuomalude Nithecus jacobaeae, Särkisalo Särkelä. Koko 4,1-6 mm, hyvin yleinen Suomessa Lapin eteläosiin asti.

Lepänkäärökärsäkäs Apoderus coryli, Särkisalo Särkelä. Pituus n. 7 mm melko yleinen lehtimetsien asukas.

Pensashepokatti Pholidoptera griseoaptera, Särkisalo Särkelä.  Tavataan Saaristomeren ja Suomenlahden rannikolla sekä Ahvenanmaalla.

Määrittämätön sudenkorento, Särkisalo Särkelä. -joku seitsemästä syyskorennostamme, Sympetrum.

Viides päivä: 

Hoikkakukkajäärä Leptura melanura, Karttaperhonen Araschnia levana, Loistokultasiipi Lycaena virgaureae, Piikkilude nymfi saalistaa Picromerus bidens, Piippopaksupää Ochlodes sylvanus, Rusokukkajäärä Anoplodera rubra, 

Hoikkakukkajäärä Leptura melanura, Särkisalo Särkelä. Etelä-Suomessa yleisin kukkajäärä. Kasvu munasta aikuiseksi kestää vähintään kolme vuotta.

Karttaperhonen Araschnia levana, Särkisalo Särkelä. Suomessa karttaperhosta tavattiin ensimmäisen kerran maan kaakkoisosissa 1980-luvun alussa.

Loistokultasiipi Lycaena virgaureae, Särkisalo Särkelä. Kultasiivet mainitaan usein Suomen kauneimmiksi perhosiksi.

Piikkilude nymfi saalistaa Picromerus bidens, Särkisalo Särkelä. Piikkilude on peto, syö mm. puutarhakasveja tuhoavia perhostoukkia.

Piippopaksupää Ochlodes sylvanus, Särkisalo Särkelä. Lentokausi alkaa viimeistään kesäkuun puolivälissä ja jatkuu noin kuukauden.

Rusokukkajäärä Anoplodera rubra, Särkisalo Särkelä. Etelä- ja Keski-Suomessa yleinen, elää vähintään kaksi vuotta.

Määritysapua olen saanut Hyöteisfoorumilta.